perjantai 8. syyskuuta 2017

Ryhmiksen Peer Gynt oli huikea peikkomainen opettavainen ja groteski

Kalevala, ja kalavale, miehestä joka ei koskaan opi mitään. Tämän olisin halunnut nähdän vuoren uumenissa Suomenlinnassa! Ja nähdä tämä poliittinen näytelmä juuri tänään kun kiinan Keisari saapui pandoja lobbaamaan... mutta Tiibetin liput eivät saaneet liehua.

Ryhmäteatterin eli kaikkien meidän Ryhmiksen Peer Gynt oli huikea peikkomainen opettavainen ja groteski 5/4/17. Edvard Griegin musiikki selkänahassa ja -piissä, muistona. Mutta millainen Vuorenpeikkojen tanssi! Eikun Vuorenkuninkaan luolassa!

Ryhmiksen Hesarilla olevan näyttämön lattiassa näyttää olevan väylä tuonpuoleiseen, manalaan tai shamaanin matkaan kuten tässä Gyntissä ja edellisessä näytelmässä Farmi. Ryhmäteatteri on onnistunut tuuppaamaan tämän työn keskelle Suomi100 -aikaa. Onko feministi tyytyväinen? Että äiti on aina paikalla ja tukee ja opettaa, nuoret tytöt ovat laihoja ja heiluttavat helmaa. Peikkotytöt - olivat ne sitten oikeasti peikkoja tai punkkeja tai muita alakulttuurin tai muun kulttuurin edustajia tai painajaisia - ei sido mikään! Mutta onko Anitran tanssi (transsi, lauantaitanssit, lauantaitranssit!) rasistinen vai viekoitteleva, Carmen-mainen, mustalaismusiikkia, pohjoisen alakuloa ja mörkön marssia - tömp tömps töttöröö - riehakkaampaa, keveämpää, peikompaa? Ainakin käsillä voi tehdä monenlaista - tai yhdenlaista - flamencon liikettä. Ja paljain jaloin! Yhteys luontoon, maaperään.... Pakanuuteen, hippeyteen,


Vuorenkuninkaan luolassa oli yks lapsuuteni suosikkilauluja, musiikkia, Pohjoisessa. Sitä on käytetty mm Tommy Wirkolan komediallisessa natsizombie -splätterissä Død snø... Myös Trolljägaren on hienoa norjalaista komediaa ja kauhua. Jokaisessa ruotsalaisessa souveniiri-puodissa on sekä peikkoja ja viikinkejä - kuinka ihanaa, että kunnioitta historiaa, perimää, alkuperäistä uskontoa ja folklorea - sitä voi tehdä ilman, että vetää valkoisen tyynyliinan päähän ja leikkii klunx klunx klaania... Minäkin löysin yöllä peikon peiton alla, se on näitä Lykkotrolleja ( Lycko troll ). Onnenpeikkoja, jotka hymyilevät eivätkä piittaa vastoinkäymisistä vaan pitävät hännän korkealla!
   
Svartsrömin Vuorenpeikkojen kuningas on lähellä santeria-uskontoa, hienot vermeet, mutta onko hän myös Olorun?

Kuinka rumankaunista loppusointuista, elävää, hauskaa ja jyrkkää on teoksen kieli! Ryhmiksen Gyntissä on poimittu 80-luvusta parhaimmat - tahi pahimmat jinglet ti di di di. Take on me -laulua, tuota pliisua hittiä pojat lauloi silloin koulussa rivommin... Peer Gynt on kuin Kaulirannan Kansantalon ulkopuolella ja haluasi päästä mukkaan pirskeisiin, ja Take on me soi, ja sitä Peer-poika tanssii. Kuten nykyään sanotaan: dance like no one is watching.... Onko Peer sika? Miksi Peer käyttäytyy kuin käyttäytyy? Because he can. Katsoo vaikka rapakon takaisia vaaleja, Kreikan rappiota, ja Rooman tai siis Italian. Kuten Peer Günt: Bad boys are here. Hurraa! Antisankari ja sankari, rellestäjä ja pellestäjä, nuori Peer kävisi mihin tahansa kotomaiseen tosi tv-pölhöilyyn lupsakkana ei nyt luppakorvana mutta sanavalmiina luikurin laskettelijana.

Näytelmän peurat ovat jotain epämääräistä, utuista, sinistä, sinister - meillä on Valkoinen peura, myytti pohjoisen vahvan naisen seksuaalisuudesta, muuntautumiskyvystä, tai toisenlainen myytti, rakkaustarina, kuvallisena heteroseksuaalisena uros ja naaras peurat toisiinsa kietoutuen, tai säikkyinä etuvaloissa, tähtäimessä, Frida Kahlon sieluneläimenä, tai synkkä demoni, mielenliike. Tigeriin ja muihin krääsä- ja sisustuskauppoihin tuli valtavat määrät kitschiä sveitsiläistä mökkitupa -romantiikkaa, on käkikelloa ja hirvenpäätä. Sarjassa Hannibal on viittaus, symboli Wendigoon, Vendigoon, jota viljellään runsaasti Hannibalartissa, jota minäkin kerään, fänit piirtävät, maalaavat jos jonkinlaista hurjaa panteismia. Twitterissä ja DeviantArtissa lissää. Tässä kuvakaappaus HannibalWikiasta linkissä jossa selitetään wendigoa - ja kappas - satunnaisessa mainoksessa on myös hirvipää. Otsikossa on Stag eli hirvas. Midsummerin murhat -dekkarisarjassa oli karmiva jakso Stag party eli polttarit, kuinka kelttiläiset polttarit olivat ennen vanhaan sitä, että miehet läksivät vieraaseen kylään siementänsä levittämään jotei omasta kylästä tulisi sukurutsainen... Muistaakseni sarvet päässä. Yksi näyttelijöistä oli tuttu elokuvasta Kellopeli Appelsiini. Hm. Eli peuran / hirvaan käyttäminen ja näyttäminen oli monentasoista. Mainiossa mustan huumorin elokuvassa, kauhussa nimeltä Erämaa syö miestä meille, tai minulle ainakin esitellä ekkaa kertaa Wendigo. Hirvensarvet ovat myös koristeena Peerin mökissä, omassa Impivaarassaan, jonne joutui tehtyään väärin, lukemattomasti. Hirvi on pyhä eläin, muinaismuisto. Rovaniemn mäntyyn veistetty hirvenpää on mesoliittiselta kivikaudelta... Impotentit äijät ampuvat viattomia eläimiä ja nostavat trofeet hirvenpäät seinille. Yäks. Tämä liittyy myös hirvensarviuutteeseen, eli jos vaivaa niin eturauhasta Kaamasen tiellä. Impotenssiin tarkoitetut "lääkket" ovat peräisin viattomilta eläimiltä. Onneksi meillä ei ole tiikereitä!
     
Valitettavasti olen itsekin paleoliittiselta kaudelta, pohjoisesta, meillä oli peijaisia sun muita, ja vieläkin järveä pyhitetään - tavalla tai toisella, mutta se, että lapsena innostuu metsästä löydetystä kallosta (poron) tai perunamaassa olleesta leukaluusta (lammas) ei tarkoita sitä, etteikö aikuisena voisi tehdä valinnan, joka minulla on kasvisyönti, en halua kiihdyttää tämän maapallon, tämän ainoan maapallon tuhoa, on ihanaa syödä tietäen mistä ruoka tulee - osan vuodesta omasta maasta, osa vuotta ollaan roudassa...
     
Lisää: Algonquin people wikipedia, Stag deer wikipedia.Wendigo (myös mm. Windigo, Windago, Windiga tai Witiko) wikipedia suomeks.










Peer Gyntin peurat muistuttivat myös Mad Max Fury Road erinomaisen feministisen ja vauhdikkaan post apokalyptisen road movien hahmoja nimeltä Crow Fishers, katso lissää Mad Maxin wikiasta....

Joten tässäkin näytelmässä löytyypi kerroksia. Kuin sipulissa - myös se oli hauska ja traakinen kohta - loppumaton tarina.


















Tässä kuva crow fishereistä eli bog walkereista Mad Max: Fury Road (2015) imdb sivun kuvastoa. Hieronymus Boschin töitä voi myös plarata...

Ennen näytelmää: Kyllä tässä menee juoma väärään kurkkuun kun Oberon purjehtii ohi hikisenä ja vähäpukeisena. #mielikuvitus.

Tähän väliin oman elämän anekdootti: What a package!, ajattelin kun näin Robin Svartsrömin livenä. Postissa. Hän siis kantoi laatikkoa ;)

Robin Svartsröm oli perähikian tummiin pukeutunut Cowboy, sieltä Arto Mellerin ja Andy McCoyn ristisiitoksena, Aarni Tuomas Kivinen oli loistelias SaatanaMinna Suuronen hyvin pohjoismaalainen jämpti äitee villasukissa ja hiihtokengissä. Suurosen skaala äidistä joka häpee, äidistä joka pelkää, äiti joka sairastaa, äiti joka ei luovuta, äiti joka  luopuu, siinä jotain gallenkallelalaista - silloinhan naiset eivät saanet maalata, saatikka opiskella maalausta, eivätkä varsinkaan pitää näyttelyitä! Kaikki tekivät hienoja, useita rooleja ja hahmoja. Asetelmassa, lavasteissa ( laivassa ollessa ) oli jotain samaa kummaa tuttuutta, tuttua kummuutta? kuin Forbidden room -elokuvassa.

Griegin Åsen kuolema on niin emotionaalinen, siinä yhdistyy moni suru. Tässä kuvitukseni yks lemppari-taiteilijoistani elikkä Theodor Kittelsen:

Griegin Peer Gynt Suite 1 Morning, aamu on niin käyetty ja [b]analysoitu mainoksissa. Mutta silti se hehkuu puhtaana ja toivokkaana, ihanaa aamua joka on nuoruuden ja onnen ja mättähillä hyppelyn sympoli. Kuten Katkera Kuu elokuvassa Peter Coyoten näyttelemä hahmo jolla on kuin Adamilla tuore omenan maku suussaan....

Luikuria lasketteleva jo nuoresta pitäen on Peer iloinen sankari ja yksityisyrittäjä - vaikka käyttääkin hikipajoja ja myy aseita konfliktialuielle. Pääosassa Santtu Karvonen on huikea tuttavuus, alussa on jotain samaa kuin Petrus Kähkösen viattomuudella Alfredina siinä Vampyyrien tanssi -musikaalissa, sitten Peerin vanhennuttua on jotain samaa John Goodmanin kanssa, kähmintää ja suhmurointia...

Oliko Ibsen koskaan backseat of TransAm? Mahtuuko kukaan tekemään Tränsämin takapenkillä muuta kuin rubikin kuutiota? Minulle paras kohta tekstissä on Tömisee tanner kun Peer Gynt tanssii ja soittaa, eikä mikää voi sieltä Peer Gyntiä poistaa!
     
En muista lainausta tarkalleen kun luin sen 1980-luvulla. Peer Günt -bändin keikoilla myös kävin, valitsinkin heidät esiintymään juhannusjuhliin. Kröhöm.

Tämä ei missän nimessä ole arvostelu, koska tästä ei makseta, ja menen katsomaan näytelmiä ja elämyksiä, vain sellaisia jotka kiinnostavat, ahdistavat, tuntuvat tutulta, ja jotka ovat hyviä, täydellisiä tai epätäydellisiä ja liput pystyy naisen eurolla maksamaan. Etukäteen en halua tietää mitään, jälkikäteen haen videoklippejä ja kuvia kyllä.

'

#Ryhmäteatteri #PeerGynt #ryhmis #ryhmis50


El jardín de las Delicias, de El Bosco

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti