This is not a love song. Harmi, ettei ehi kirjoittamaan Venus turkiksissa blogia. Harmi, ettei ehdi nähdä viimeisiä esityksiä. Harmi, että hilloa vasta ensi viikolla.Olen nähnyt Roman Polanskin makoisan elokuvaversion Venus in Furs näytelmästä, Jess Francon hirveä Venus in Furs on myös hyllyssä, ( pidän kyllä Jessen Draculasta mutta tässä ollaan niin kaukana naisen nautinnosta että ) ja eritoten Baron Leopold von Sacher-Masoch nimisen tyypin Venus im Pelz, Venus turkiksissa kirja on hiirenkorvilla... Leo antoi nimen masokismille. Ja Velvet Undergound: Venus in Furs, shiny shiny boots of leather on fetisismin kiitlävän mustassa ytimessä. Mutta asiaan.
This is a love song. Nautin esityksestä. Se oli ihan iholla ja salamaniskut välähdyksineen säikyttivät. Näytelmä otti kantaa myös seksismiin naisen roolien ahtauteen elokuvissa / teatterissa / mainoksissa, visuaalisessa kaupunkikuvassa. Siinä nainen tulee rajuilman keskeltä myöhässä koe-esiintymiseen mukanaan laukullinen pukuja ja muuta matskua. Ja kässäri... Pinnallisesti pissikseltä vaikuttava nainen näyttelijä on erehtynyt pukeutumaan 1980-luvun sadomasokistiseen asuun. Vaikka olisi pitänyt olla 1869 vuodessa...
Mutta nainen tulee - tietystikin julkisella kulkuneuvolla - metrolla työhaastatteluun ja häntä tietysikin seksuaalisesti häiritään metrossa. Miksi tarinat eivät kerro julkisilla töihin tulevista miehistä joitka kertovat kuinka heitä seksuaalisesti ahdisteltiin metrossa??
Tulee mieleen Heli Sutelan stand uppia, jossa hön kysyy mikä se on missä naiset seisoo ja odottaa bussia ja miehet ajavat autolla ohi. Ai niin, bussipysäkki.
Mutta. Reagoin ensin varauksella tähän kombinaatioon Armi Toivanen ja Sampo Sarkola, mutta ei hätiä mitiä. Valtapeliä, vallan siirtymistä, vallan anastusta. Kuka oikeastaan pitää ohjia käsissään... Kuka tai mikä Wanda on? Tai Vanda? Alla mainio kuva parivaljakosta von Sacher-Masoch ja oikean elämän Wanda von Dunajew alias kirjailija Fanny Pistor...
Olen katsonut aika paljon Emmanuelle Seignerin elokuvia, viime aikoinakin. Katkera kuu tuli nähtyä heiti suoraan elokuvateatterista silloin tuoreeltaan noin 1992. Ja mysteeri jatkuu. Myös Nurse Diesel hahmo on hauska sadistinen hahmo elokuvasta High Anxiety, korkeuskammo. 1970-luvulta. Mel Brooksin elokuvissa on aina hieno annos fetisismiä, perversioita ja pakkomielteitä.
Mutta jos ehtisin päästä asiaan. Venus turkikiksissa ei ole ihan läpileikkaus, mutta jämäkkä sivallus henkilökohtaiseen seksuaalisuuteen valtapelin, dominoinnin ynnä muuta lisäksi - divaanilla. Kuka vie ja vikisee. Kuka viettelee. Mikä osuus on yleisön hurmaamisella tällaisella sandwichillä? ;)
Viime vuosia minua on oksettanut 50 shades of grey joka teki sadomasokismille sen minkä hitler Puolalle... eli tärveli täysin joillekin sukupolville... Mutten vieläkään pääse asiaan. Helsingin kaupungin teatterin Pengerkadun teatterissa oli sopivan tummat, synkät askelmat alas, kuin sisälle samettiseen vallankumoukseen eli undetgoundiin, alamaailmaan. Naisen väen ja voiman äärelle.. Taidemaailmassa Niki de Saint Phallen hyper-värikkäässä teoksessa mentiin naisen sisälle. Myös.
Yksi sadomasoa esittelevä elokuva joka piti nähdä elokuvateatterissa, muistaakseni Elokuva-arkistossa, missäs sitä muualla, oli Barbet Schroederin Maîtresse (1975), jossa aidot sm-ihmiset osallistuivat elokuvan tekoon. Ja hurmioon. Muita: Bunuelin Päiväperho (1967), sekä tuore (2014) Rakkautta ja anarkiaa festivaaleilla ja Yle Teemalla & Areenassa nähty Lina Mannheimerin dokumenttielokuva Seremonia jonka pääosassa on viehättävä 85-vuotias Catherine Robbe-Grillet, domina ja kirjailija (
Äkkisiltään voisi luulla, että sadomasokismi on hieno osa [ranskalaista] sivistyneistön taide-elokuvaa. Ja -kirjaa. Mikä on tietysti vähintäänkin hienoa.
En käytä - kuten nykyään pitäisi- asiasta tiettyjä kansainvälisiä lyhenteitä.
Aika - tuo säälimätön vampyyri.
Reagoin tähän somessa:
#LeopoldvonSacherMasoch & #FannyPistor alias #WandavonDunajew ~1869 #VenusimPelz
#VenuSturkiksissa #VenusinFurs
Tom of Finland yliopisto häppeningin jälkeen #Venusturkiksissa Leopold von Sacher Maso ei antanut nimeä sacherkakule..
Lompakko haukkoi henkeään, mihin lippuun nyt rahat? @hktfi #Venusturkiksissa. Uupuu Polanskin dvd & VU vinyyli@hktfi #kaupunginteatteri pengerkatu #munteatteri #teatteri suominousuun #Venusturkiksissa #VenusinFurs #VenusimPelz
katsoin elokuvan Tyttö ja moottoripyörä, koska alkuperäinen kirja on niin surrealistinen, seksuaalinen, bensankatkuinen matka. Ekstroissa mainostettiin: Leopold oli Marianne Faithfullin sukulainen, tämähän oli tuttua huttua..
Sukututkimus jatkuu: #MarianneFaithfull Baron vonSacher-Masoch #VenusinFurs #Venusturkiksissa.
#virittelyä #VenusinFurs pinkki kulta punainen
#LeopoldvonSacherMasoch & #FannyPistor alias #WandavonDunajew ~1869 #VenusimPelz #VenuSturkiksissa #VenusinFurs pic.twitter.com/b2ZOscAnN9— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 13. toukokuuta 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.