keskiviikko 30. elokuuta 2017

Lavaklubi: Jussi Nikkilä versus Rikhard III

Kansallisteatterin Lavaklubilla oli valokiilassa Jussi Nikkilä ohjaajan roolissa. Hän kirjaimellisesti loisti, eteerisenä, mutta boheemina hahmona ja kertoi, mutusteli tämän Viljami Säkkiperän - tunnetaan myös Ankkalinnan ulkopuolella William Shakespeare -nimisenä klassikon tekijänä - näytelmästä Rikhard III, joka oli myös Julian Templen mainiossa the FILTH and the FURY -spektaakkelissa yhdistäessä rujon tyrannin Johnny Rotteniin elokuvateatteri Orionissa viime lauantaina juuri kun punk täytti 40 vuotta. Templen elokuvassa sir Laurence Olivierin tulkinta on hyvin koominen, musta polkkatukka - ei tiedä, ennakoiko hän tyranni Farquaad´ia musikaalissa Shrek, vaiko kauhurockin esi-isää niin ikkään brittiläistä Screaming Lord Sutchia? Feminiini - maskuliini? Pelottava - naurettava? Hyökkäys paras puolustus?
     En ymmärrä ahdasmielisen linttaan astujan pelkoa sukkahousuja kohtaan - runoja voi esittää sukkahousut päässä siinä missä pankkejakin voi ryöstää. Jos enää löytää konttoreita... Eihän tuolloin Elisabetin ajalla ollut sukkahousuja, vaan sukkia, jotka oikein kauniisti sopivat myös miehen maskuliiniseen pohkeeseen. En myöskään ymmärrä henkisten käppä-äijien pelkoa balettia kohtaan, että miespuolinen tanssija olisi jotenkin naismainen. Miten ihmeessä - eihän niissä asuissa mikään jää arvausten varaan...
     Ontto Kruunu: Rikhard III on myös digiboksissa Yle Teemalta tulleena, pääosassa Benedict Cumberbatch. Arvostelen tämän näytelmän Rikhard III, vasta kun olen nähnyt sen. Niin meillä on tapana....






Jussi Nikkilä ja Alice Martin





Lavaklubi: Jussi Nikkilä versus Rikhard III
and now for something completely different: jäyhä suomalainen voi ihmetellä. tällaisen kulttuuriperinnön edessä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.