sunnuntai 13. elokuuta 2017

Kenraali ja Casanova: Helsingin Kaupunginteatterin syyskauden teosten esittelyssä ma 15.8.16 Peacock-teatterissa

Boheemi eli böömiläinen, kuin kristallia, eri vinkkeleitä, heijastuu, maailma särkyy... Erinomaista että Pengerkadulla taas pervoillaan kylpylässä, ja nainen sanoo miehelle: suutele saappaitani, kuten edellisessäkin näytelmässä Venus turkiksissa ( Roman Polanski: Venus in Furs, Leopold von Sacher-Masoch: Venus im Pelz ). Ehkäpä ensi vuonna Fröken Julie? Tai muu Velvet Undergroud spektaakkeli tai tabernaakkeli? Vakavasti ottaen Kenraali ja Casanova nojaa ennemminkin markiisi de Saden Justineen, jota markiisitar näyttelee hetken... Kävin katsomassa tämän ilmaiseksi Taiteiden yönä to 25.8.16 kun oli kyseessä viimeiset harkat.
© valokuvaaja Satu Ylävaara, © photographer Satu Ylavaara
Ehkäpä hillopäivänä voisin ostaa jopa lipun. Tai kaksi. Näytelmähän pitää aina katsoa eri palleilta. Jos ehtii... Markiisitar kertoo mistä saapikkaat on tehty, ja tästä pääsemme nykypäivän eläintenrääkkäyksiin, ihmisen tyhmyyteen ja turhamaisuuteen vrt Särkänniemigate.

     
Casanovan eloa ja matkaa olen seurannut jopa Venetsiasta käsin, enkä vieläkään voi käsittää, miten hää pärjäsi synkässä tyrmässä - joka sinänsä on tiettu hyvin romanttinen ja inspiroiva, mutta lyijytyrmässä 40 asteen helteillä ja kovilla pakkasilla.. 80-luvulla luin niin de Sadea ja Casanovan muistelmia sikin ja sokin.
      
Valokuvani ovat Helsingin Kaupunginteatterin syyskauden teosten esittelyssä ma 15.8.16 Peacock-teatterissa oli mainio tunnelma, kun elokuvilla on trailerinsa niin näytelmiltä uupuu oma esittelynsä - paitsi tällaisissa maksuttomissa tilaisuuksissa..

"Se, jolla on parhaat tarinat, voittaa"
Santeri Kinnunen. The täydellinen. Vaikka eilinen Tervasaaren kesäteatterin potpurri mainoskanavalta oli jo liikaa... Ehkä ;)

 Yrjö Maunu Sprengtporten on minule umpitylsä plaratun lukion allmalepanel -hissankirjan sivulta oleva pliisu hahmo. Mutta tässä Santeri Kinnunen, joka on aina täydellinen, luo mainion monipuolisen Sprengtporten -sankarin/antisankarin, joka koskettaa... vaihtoehtojensa välillä poukkouileva juureton nomadi?


Mietin, onko näytemän kirjoittaja/ohjaaja Pasi Lampela kyborgi tällä työtahdilla? Ei haittaa!


Pekka Laiho on aivan ihana Casanova alkaen kylläisen pantterin tekniikalla kohti surua ja alkuloa, itsetuhoakin, jota maailman upein soitin cembalo alleviivaa... Cembalo soitti Aura Visala. Koskettavasti. Tyhjentävästi. Mutta Pekka Laiho. Minulle Casanova oli ensimmäinen bloggari ja itsensä täysin tyällistävä vaatimattomista oloista lähtöisin olevan hopeakieli joka kyllä eteni älykkyydellään ja charmillaan, ja pakon edellä... 


Fetisistinä Markiisitar oli minulle kaunis, hengittävä veistos. Häntä näytteli Saija Lentonen, uusi upea tuttavuus. Ylevä ylhäisöön kuuluva, ja kasvoillaan myös pikkusöpöä kawaii-meininkiä alakulttuureista, ja silmissään saamelaista viisautta... moneenmuuntuvaa, innolla odottaen seuraavaa... laaja-alainen ikähaarukka. 
Markiisitar oli puettu upeasti kuten 1960- ja 1970-lukujen sadsomasokistisissa elokuvissa jotka enemmän tai vähemmän nojautuivat joko Sadeen tai Masoon, mutta näissä filmeissä naiset olivat päähenkilöinäkin vain statisteja ja äijien tirkistelyn kohteita, miesten kuvaamia miesten silmille, ja hyvin kaukana alkuperäisistä kirjoista ja ihmisistä joihin kirjat perustuvat. Sen sijaan Saija ja Venus turkiksissa -näytelmän Armi Toivanen kumpikin olivat, ovat vahvoja, aitoja. 

Sivuhahmoista Jouko Klemettilän mentalisti-okkultisti-ooopperatähti-silmänkääntäjä oli huippuhahmo, koominen tarvittava sidekick sivuhahmo, aikansa symboli, nykyisinkin ala-arvostettu kulttuurialan pätkätyön tekijä ja samoin paskatyön tekijä...

Mutta oliko vapaus, allmalepanel -veljeys ja tasa-arvo saavutettu ja ylläpidetty? Giljotiini lauloi tasa-arvoa? Oliko kuka pelastaja, kuka tyranni? Minua on aina huvittanut historian kirjojen väittämä, että 1700-luku oli järjen aikakausi.... 


Tässä muistiinpanoja kun Pasi Lampela kertoi produktiostaan Pengenkadun näyttämön lämpiössä joskus 29.8.16 klo 17.30 sateisena pnä kun olin palannut Bodominjärveltä... Tai pimiössä - kun valot välilla katkaistiin ;)
Ranskan vallankumous aateliset olivat pakolaisia!  
Yrjö Maunu Sprengtporten oli kuolemaantuomittu!
Tarinat valuuttaa joiden kanssa voidaan käydä kauppaa!
Meitä hallitaan manipuloidaan tarinoiden avulla!
Pitää kirjoittaa oma tarina.....
1700-luvun loppulla kaikki oli suurta perfomanssia ja teatteria: kuten erotiikka ja sodat, eros ja thanatos... 
Sprengtporten oli aikautensa freelanceri...

Georg Magnus Sprengtporten Wikipedia kertoo, että Sprengtporten oli " Teplicessä, Böömissä, missä hän oli säännöllisessä yhteydessä kreivi Waldsteinin kirjastonhoitajana toimineen Giacomo Casanovan kanssa. "
Casanova KirjaSampo.fi
Giacomo Casanova wikipedia
Casanova Gutenberg-projektissa




Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , ,
Sijainti: Linnanmäen Huvipuisto, Tivolikuja 1, 00510 Helsinki, Suomi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)